12.

"Ja sinä kysyt jotain johon en osaa vastata."

Miksi minä olen aina niin surullinen? Ja miksi kysyn miksi? Miksi kysyisin olenko – totta munassa olen. Suru on lopulta ihan positiivinen tunne, paljon positiivisempi kuin viha, muttei missään nimessä yhtä mukava kuin vitutus. Ja miksi pohjalla ei saisi pelätä?

11.

Siitä tietää, että on kevät, kun räkäisellä kauppareissulla huomaa kaikki kauniit silmät. Ainakin seitsemän paria kymmenessä minuutissa. Minäkö muka en nää eteeni?

10.

Ruokaa on hankala saada sisään niin kuin sanoja on hankala saada ulos. Katson kun vatsanahka löystyy päivä päivältä – siinä minun kommunikointini. Sydämellä ei ole enää voimaa hakata öisin niin kiihkeästi. Sen pitäisi saada ravintoa. Proteiineja, hiilihydraatteja, rasvoja, rakkautta ja lämpimiä kuiskauksia. Toisaalta matalapulssiset elävät pidempään. Mutta haluanko minä taivaltaa pidempään?

9.

Oletko joskus ollut niin hullun lailla rakastunut, ettet enää nykyisin saa ihmisistä mitään irti? Näet tytöt ja pojat, vanhemmat miehet, kauniit naiset, muttet näe persoonia. Et osaa välittää, koska et ole kiinnostunut muusta kuin tunteesta joka sinua poltti ja kalvoi vuosia sitten. Etkä saa sitä takaisin, sillä kun kerran petyit ihmiseen joka sinulle aiheutti moisen kaipuun, jouduit pettymään jokaiseen.

8.

Sen lopettaminen on vaikeampaa kuin tupakasta eroon pääseminen. Riippuvuus on fyysinen ja henkinen, painostava mutta rakastava. Se rakastaa ankarasti, kouluttaa minusta parempaa ihmistä.
Se tuntuu, kuin rakastelisi itseään. Kevyt, euforinen olo. Mutta se ei tee minua onnelliseksi – se tekee minusta vahvan. Minulla on kontrolli. Minä hallitsen kaiken. Minä olen tilanteen herra ja rouva, niskan päällä ja voitolla.
"Luulin jo, että pääsin sinusta", huokaan. Juuri kun pääsin sanomasta..

7.

Ilta oli sellainen, etten voinut kuin juoda puoli pulloa kuivaa sekä sopivan edullista valkoviiniä ja itkeä vuolaasti kolmen sylin keskellä. Saatoin olla onnellinen niistä kolmesta sylistä yhden juuri menetettyäni. Muutin kyynelvirrat puolipakolla naurunpyrskähdyksiksi. Join viinini loppuun, annoin taitavampien meikata silmäni kauniiksi ja juhlin nuoruutta. Juhliminen kyllä onnistuu rikkonaisella sydämelläkin, kunhan jalat ja maksa kestävät.

6.

Oli virhe vaatia sinut kasvuni tueksi. Ethän sinä edes ymmärtänyt, mitä se oli. Se on vain suhtautumiskysymys, olitko keskenkasvuinen vai kypsä - yhtä kaikki ymmärtämätön minun suhteeni.
Rikkonaisen mielen lisäksi minulla on terveet kädet.